maanantai 30. syyskuuta 2013

Turporock 1: Afganistan


Aloitan tästä sarjan turvallisuuspolitiikasta uudemmassa suomalaisessa populaarimusiikissa. Vinkkejä kappaleista otetaan mieluusti vastaan.

Pelle Miljoona: Dazvidania Afganistan


Pellen 1989 julkaisema Dazvidania Afganistan on kotiin palaavasta neuvostosotilaasta kertova kappale Sadepäivän ihmisiä -albumilta. Kappale on saanut ideansa lienee siitä, että juuri helmikuussa 1989 viimeinen neuvostosotilas poistui Afganistanista. Kymmenvuotinen sota vaati ilmeisesti noin 15 000 neuvostosotilaan ja yli miljoonan afgaanin hengen. Afganistan oli kuluttaen kukistanut jälleen yhden imperiumin.

Kappaleen päähenkilö on yksi kolmesta sotaan jääneestä veljeksestä, ainoana henkiin jäänyt. Kappaleen teemoissa vilahtavat aseveljeys ja taisteluväsymys. Yhtenä kantavana teemana syyllisyys eloon jäämisestä, kun päähenkilön on palattava kotiin ilman pikkuveljiään, joista äiti käski pitää huolta.

Dazvidania Afganistan ei nosta katsettaan pois päähenkilöstä kuorma-auton lavalla. Fokus pysyy tiukasti yksilössä, Kremlin tähti että Allah mainitaan vain ohimennen. Nämä edustavat suuria voimia, jotka riistävät nuoret miehet sotimaan, pelkäämään, kärsimään ja kuolemaan tai vanhemaan ennenaikaisesti.

Pellen tuotannossa vahva sodanvastaisuus on ollut yksi kantavia teemoja. Tästä vahvin esitys on ydinsotaa pelkäävän maailman kuvaus Avoimet ovet -albumilla, joka hienolla tavalla palauttaa mieleen 80-luvun alun tunnelmia. Vaikka Neuvostoliiton kritiikki loistaa tämän päivän näkökulmasta poissaolollaan kappaleesta, niin kyseessä on kuitenkin vuosi 1989, jolloin meillä suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomissio oli vielä pääministeritason hommia. Itäisessä Euroopassa leimahteli jo vapautuminen.




‪Paleface‬, ‪feat. Herra Ylppö‬:‪ Leijonakypärät ‬



Palefacen Helsinki-Shangri-La -albumi on alusta loppuun uskomatonta tykitystä kulttuurilainoineen ja täyteen ahdettuine lyriikoineen. Kappale ‪Leijonakypärät ‬ kertoo suomalaisten osallistumisesta Afganistanin sotaan. Palefacen ajatusmaailma on vahvan vihervasemmistolainen ja hän kauniisti sanottuna epäilee sekä poliittisen että taloudellisen vallan käyttäjiä. Sinällään on kunnioitettavaa, että saavuttamansa crossover-suosion myötä hän ei ole tinkinyt periaatteistaan.

Palefacen vahvuus sekä säveltäjänä että sanoittajana on kyky sämplätä vanhoja säveliä ja käsitteitä uusiin yhteyksiin. Yksi Leijonakypärät kappaleen oivalluksia on kertosäkeessä esiin leijona tallaamassa idän käyrää miekkaa. Kyseessä ei tällä kertaa ole venäläinen, vaan aasialainen käyräsapeli. Toinen vastaava rinnastus Tuntemattomasta sotilaasta, jossa Honkajoen iltahartaus päättyy sanoihin "...ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn." Palefacella riimit varoittavat Suomen herroja mukanaolosta Afganistanissa: "Älä lyö päätäsi Karjalan mäntyyn, tai ainakaan Kabulin pistaasiin."

Palefacen kanta Suomen mukanaoloon Afganistanissa on hyvin selvästi kielteinen. Itse vierastan hieman sitä, että hän jättää Afganistanin rujon todellisuuden ja Talibanin monimuotoisen vastenmielisyyden täysin rauhaan ja keskittyy kritisoimaan länsimaiden sodankäyntiä. Toki siinä riittää kritisoimistakin, mutta Afganistanissa kaikki osapuolet tuntuvat olevan tavoilla ja toisilla kammottavia. Leijonakypärissä toki tuodaan esiin elävästi afganistanilainen todellisuus asymmetrisen sodankäynnin turhan helposti luotavassa helvetissä.



2 kommenttia:

  1. Juice: Eesti ja entäs Sleepy Sleepers!!!: Vuonna 1977 yhtye aiheutti pienehkön skandaalin levyllään Takaisin Karjalaan. Alun perin nimi oli Karjala takaisin, mutta tällä nimellä levy-yhtiö EMI ei uskaltanut sitä julkaista. Levyllä kuultiin mm. kappaleet "Kapina Wiipurin asemalla", "Anarkiaa Karjalassa", "IC:llä Karjalaan", "Jytinää Eestissä", "Mennään Karjalaan" ja "Kaapataan lentokone Moskovaan". Levy oli vallitsevan itsesensuurin aikana liikaa. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Kajaanin osasto paheksui helmikuussa 1978 julkisesti yhtyeen musiikkia ala-arvoiseksi ja Suomen ja Neuvostoliiton hyviä suhteita vahingoittavaksi. Raha-automaattiyhdistys reagoi nopeasti ulkopoliittiseen keskusteluun: Kaapataan lentokone Moskovaan -single poistui jukebokseista.

    VastaaPoista
  2. Virosta olen jo pari biisiä bongannut, seuraava osa tullee juuri tuosta. Tuo Sliippareiden rienaus on tosiaan jotain kummallista. Muistan elävästi pikkupoikana, miten kiehtovan kauhistuttavaa oli, kun joku haistatteli Neuvostoliitolle. Samaa sarjaahan tavallaan oli Kekkosen pilkkaaminen, jonka aloitti nimeään myöten provosoiva Suomen Talvisota 1939-40 70-luvun alussa. Pitääkin kaivaa tuokin levy esiin.

    VastaaPoista