lauantai 20. huhtikuuta 2013

Ressuille ei nykymeno kelpaa


Keskustelu puolustuspoliittisista linjauksista on näköjään lähdössä totisemmin käyntiin. Reserviläisliitto jyrähti ihan oman jäsenistönsä kantojen mukaisesti, että kansainvälisistä tehtävistä ei olisi niin väliä. Reserviläisliiton puheenjohtajalla, kansanedustaja (Kesk) ja reservin kersantti Mikko Savolalla on selvä mielipide Suomen ilmavoimien osallistumisesta Islannin valvontaan: "Islannin ilmatilassa poltettu kerosiini ei tuo lisäarvoa puolustuksellemme vaan syö jo ennestään niukkoja puolustusmäärärahojamme."

Reserviläisliiton mielestä puolustusvoimien pienenevät resurssit tulee ensisijaisesti kohdistaa kotimaan puolustuksen järjestämiseen. Ei niin kovin yllätyksellisesti heidän mielstään tärkeintä olisi laittaa lisää rahaa kertausharjoituksiin.

Oppositiossa on selvästi haistettu maanpuolustuksen arvo hallituksen aseman horjuttajana. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (PS) menee niin pitkälle, että uskoo epäluottamuksen hallitukseen kanavoituvan ammattisotilaiden piirissä nimenomaan Perussuomalaisten kannattamiseen: "Omana epätieteellisenä kärjistyksenäni väitän, että majurista ylöspäin äänestetään lähinnä Kokoomusta ja majurista alaspäin Perussuomalaisia… Poikkeukset vahvistavat säännön. Voinee myös väittää, että Kokoomusta äänestävät upseerit kannattavat Natoa toisin kuin Perussuomalaisia kannattavat upseerit ja aliupseerit." Ihan omana epätieteellisenä kärjistyksenäni lisäisin, että koska Perussuomalaisten kannatus on korkealla nimenomaan arvokonservatiivisten miesten keskuudessä, puolueella lienee Reserviläisliiton jäsenistössä vankka kannatus.

Reserviläisliitossa toki ollaan varmasti aidosti huolissaan Suomen puolustukyvystä, mutta vuosikymmeniä jatkuneen syvän konsensuksen jälkeen tuntuu aika hurjalta, että suurin reserviläisjärjestö asettuu vastahankaan maan hallituksen ja vähän ehkä PV:n johdonkin kanssa. Tilanteen tekee ylipäätään mahdolliseksi se, että suurin osa poliitikoita kieltäytyy käymästä suorasanaista keskustelua puolustuspolitiikasta. Hallituspuolueita edustaville perinteisen liturgian kokomaanaluettapuolustetaanuskottavallakyvylläliittoutumasti toistamisesta ei juurikaan ole hyötyä, sillä saman tien voi silmille heittää PV:n epäselvän rahoitustilanteen. Oppositiossa sen sijaan kelpaa mässäillä maanpuolustuksen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneiden kansalaisten tunnoilla.

Juuri ja juuri toimintakykyinen maan hallitus ei varmasti kykene asiaa käsittelemään, sillä näkemyserot puolueiden välillä ovat liian suuria. Puolustuspoliittisen keskustelun köyhyys on yksi tämän hallituksen toimintakyvyn säilyttämisen oheistappioita. Mutta kuten olen hokenut jo liian monta kertaa, puolustuspoliittisen konsensuksen aika on ohi ja meidän on opeteltava kansakuntana keskustelemaan ja päättämään maanpuolustuksesta aidosti erimielisinä. Tätä keskustelua pitäisi johtaa edestä ja siksi minä kohdistan paljon odotuksia poliitikkoihimme.  Tässä olisi paikka myös presidentti Niinistölle ja josko se lupailtu fundeeraustapahtuma toisi eloa keskusteluun. Olennaista olisi nyt vain saada suita auki ja erilaisia näkemyksiä esiin. Mieluiten ymmärrettävällä suomella, ei sillä perinteisellä kiertoilmaisujen täyttämällä turpo-kielellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti